27.1.2013

.803.GMC-STUDIO.

Tiedättekö, kun on miettinyt jotain asiaa ja sen toteuttamista tyyliin 10 vuotta, mutta ei vaan osaa tehdä päätöksiä? Tiedätte varmaan. Aika usein tällainen asia on tatuointi. Yrittää miettiä, että minkälainen kuva olisi juuri se oma, jota jaksaa katsella vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen ja entäs mihin kohtaan se sitten laitettaisiin. Kuva-ajatukset saattaa vuosien varrella muuttua moneen kertaan ja silloin miettii, että onneksi en silloin nuorempana laittanut sitä typerää kuvaa, nyt kaduttaisi ja mielessä pyörii jo seuraava idea, mutta rohkeutta ei toteuttamiseen sitten olekaan, kun mielen taka-alalla pyörii taas se ajatus, että entäs jos kyllästyn tähänkin...

Noh, mullehan tuli viime kesänä mieleen, että kun mä täytän 30 (joulukuun lopulla), mä meen laitattamaan tatuoinnin. Vihdoinkin, onhan sitä tässä koko aikuiselämä funtsittu. Ajattelin, että nyt mä en tästä päätöksestä enää luista ja aloin ihan tosissani miettimään kuvia ja sitä, että mihin kohtaan se nyt sitten tulisi. Ensimmäinen kriteeri oli se, että kuvan pitää olla pieni ja suhteellisen huomaamaton eikä kuva saa olla liian monimutkainen. Mulle ei olla koskaan ennen nakutettu tatuointia, joten mulla ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä miten paljon tai vähän sellaisen tekeminen sattuu, joten siksikin kuvan tuli olla pieni.

Halusin myöskin, että tekijä on luotettava ja osaava, ettei viivat mene miten sattuu, koska se ei sopisi mun perfektionistiselle luonteenosalle ollenkaan. Tekijä löytyi itseasiassa ihan sattumalta, kun tammikuun puolivälissä tapasin pitkästä aikaa yhden vanhan työkaverin, jonka mies tekee tatuointeja ja heillä on yhteinen yritys, GMC-Studio, joka tarjoaa monipuolisesti kauneuspalveluita ja tosiaan myös tatuointeja. Kysyin Minnalta, että voisikohan hänen mies tehdä mulle tatuoinnin, jota olen kesästä saakka tuumaillut ja Minna ehdotti sen yhteyteen pientä blogiyhteistyötä, eli mä saan tatuoinnin ja kerron vastapalveluksena heidän yrityksestään blogissa :) Mä olin tietty heti mukana, vaikka tietenkin tarjosin, että kyllähän mä nyt siitä tietenkin maksan, mutta Minna ei ottanut tätä kuuleviin korviinsa :D Luovutin sitten hetken päästä ja hyväksyin tilanteen :D


Sovittiin tatuointiaika 24.1.13, eli vähän vajaa kuukausi mun kolmekymppisten jälkeen. Ensin tuumailtiin sopivaa kokoa ja paikkaa. Kuten näkyy, kuvasta ei tosiaankaan tullut iso :D Valitsin nimittäin tuon keskimmäisen koon näistä kolmesta. Ja joku kuitenkin kysyy: toi on M niinkuin Mari. Ajattelin, että se ei kuitenkaan tule ikinä tässä elämässä muuttumaan.


Sitten, kun olin zoomaillut oikean koon oikeaan kohtaan, siirrettiin kuva siihen ja seuraavaksi olisi vuorossa itse nakutus, kääk. Tässä vaiheessa mä vielä tuumailin ja vääntelin kättäni moneen asentoon, että oliskohan se nyt oikeesti tossa, vai pitäiskö sitä siirtää sentti tai puolikas tohon tai tohon suuntaan. Christos naureskeli, että se teki edellisenä päivänä isoa koko olkavarren peittävää tribaalia ja se sijoitettiin "vähän sinne päin", kun meikäläinen tuumaa millintarkasti, että olisko se nyt tässä vai puoli milliä tuohon suuntaan :DDD Se on niin suhteellista. No tuohon se nyt kuitenkin tuli ja Christos sai aloittaa neulaamisen. Täs vaihees alkoi kämmenet hikoomaan, kun en tiennyt millaista kipua tässä olisi odotettavissa. Kuvittelin, että mä tyyliin kiljun ku hyeena ja yritän vetää käden pois sen neulan alta :D Joo, ei tarvinnu :D

Hämmennyin siitä, että miten vähän se oikeestaan edes sattui. Siis kyllähän se nyt tuntui tietenkin, kyllähän siinä ihoa rikottiin, mutta paaaaljon vähemmän kuin mä kuvittelin. Ehkä asia olis eri jos ihoon hakattaisiin jotain järjettömän suurta kuvaa tuntikausia, mutta tämmöinen liiskatun hyttysen kokoinen kirjain, no worries. Eli turhaan jännitin. Pienuutensa vuoksi kuva oli kuulemma yllättävän haasteellinen toteuttaa, koska tuossa ei tosiaankaan ollut kauheasti varaa tehdä virheitä ja viivojen todellakin tuli olla suoria.


Tämmöinen siitä sitten tuli! Pieni ja siro M-kirjain ranteessa. Olin jo syksyllä valinnut fontin valmiiksi, halusin tuollaisen yksinkertaisen ja vähän vanhahtavan konekirjoitustyylisen fontin. Fontti on nimeltään Prestige Elite Std. Mä en missään tapauksessa halunnut mitään koukeroista ja naisellisen romanttista fonttia, sellaiset ei vaan kertakaikkiaan ole mua varten.


Olen hoitanut pikkutatskaani ohjeiden mukaan, eli pessyt hellästi saippualla ja voidellut Bepanthenilla muutaman tunnin välein. Mitään kelmuja tai laastareita en ole kuvan päällä pitänyt. Väriä se ei irroittanut enää seuraavan päivän jälkeen ollenkaan, kipeä se ei ole ollut myöskään. Tietenkin mä vähän ylivaron sitä vielä, mutta alan jo pikkuhiljaa tottumaan, että ranteessa on kuva, vaikka pieni epätodellisuus-fiilis välillä tuleekin :D Ne, joilla on paljon tatuointeja luultavasti naureskelevat partaansa, mutta eipä tuo mitään haittaa :D


GMC-Studio on siis liikkuva studio, joka tulee sinne missä tarvitaan (pk-seudulla ja lähialueilla, kauemmas sitten sopimuksen mukaan), eli kotiisi, juhlapaikalle, työpaikalle tai minne vaan missä tarvitaan.

Kauneuspalveluista vastaa Minna ja pääasiassa hän tekee meikkauksia, meikkiopastuksia ja myös mani- ja pedikyyrejä, kynsien geelilakkauksia (CND Shellac) ja sen sellaista. Täydellinen lista kauneuspalveluista löytyy GMC-Studion kotisivuilta "Kauneuspalvelut"-linkin alta. Minnan kautta pystyy myöskin tekemään tuotetilauksia, mm. Joe Blascon meikkituotteita ja Laura Ashleyn ihania kodinhoitotuotteita (kuvan tuotteet saatu GMC-Studion Minnalta). Tatuointipalveluista vastaa Christos ja myös hän pystyy tulemaan kotiisi tekemään tatuoinnin. Tatuointi-idean voi lähettää sähköpostitse ja hinta määräytyy kuvan koon ja vaikeusasteen mukaan. Kuvagalleria löytyy sekä kotisivuilta että FB-sivuilta.


Mä ainakin olen omaan pikku "ämmääni" tyytyväinen ja voisin tämän kokemuksen jälkeen harkita toistakin tatuointia joskus (ehkä himppusen isompaa kuin tämä). Kynsissä muuten IsaDora 701 Hot Coral (tosi talvinen lakkaväri, eikö?) Mutta onhan tämä nyt aika hassua, että mulla on tatuointi, ottanee oman aikansa tottua tähän :)

25 kommenttia:

  1. Heh, tuosta se lähtee.. Mun tatska tuli olkapäähän 2006 vuonna, koska sinä vuonna tapahtui paljon ja halusin pysyvän muiston siitä vuodesta. Ja siitä lähtien on ollut hirmuinen himo uuteen!! :D Mä oon miettinyt samaa, että nyt kun keväällä täytän 30 niin voisin joko jatkaa edellistä kuvaa isommaksi (luultavasti selän puolelle) tai sitten hankkia jotain ihan uutta. ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se vissiin vähän on, että kun ottaa yhden, ottaa herkästi toisenkin ja niin edelleen :D Mulla ei nyt toistaiseksi ole vielä mitään himotuksia uuteen, mutta kattellaan nyt, mistäs sen tietää :D

      Poista
  2. Toi on niin sinunnäköisesi. Tyylikäs, jämpti ja kaunis :)!
    Tervetuloa mustettujen maailmaan!

    Juu ei mitään laastaria tautoinnin päälle ellei nyt ole suunnitellut menevänsä heti palvomaan aurinkoa ;). Itse läiskäin pepantteenia ehkä kolme kertaa vuorokaudessa, kolmen ensimmäisen päivän jälkeen ehkä kerran.

    Miusta on muuten hassua, miten jotkit monen tatuoinnin ihmiset tykkäävät "höhötellä" ihmisille keillä on joku tosi simppeli tai pieni tatska, hih.

    Pakko muuten kommentoida, hymyilytti kun kirjain on sinulle oikeinpäin<3. Saa nähdä montako fiksua kommenttia saat tuosta, minulla luku taitaa olla yhä vieläkin se kaksi - toinen niistä olikin monta astetta huvittavampi :'D. Yksi asiakas kysyi kerran tarinaa tuolle samaiselle tatskalleni, kerroin että "no ei siinä ole sen ihmeempää kuin että tatuoija ei osannutkaan piirtää oikein kunnolla ihmistä". "Hieno" läppä meni ohi ja asiakas näytti kovin järkyttyneeltä, hahaa :D.

    Se on jännä miten kaikista simppelimmät tatskat ajatellaan heti helpoimmiksi kuin iiison taidepläjäyksen tekeminen. Myös erittäin pienen kuvan tekeminen ikuisella kynällä on haasteellista, korjausvaraa kun ei pahemmin voi edes "olla". Toisen käden tatskan (pistekirjoitus) teko oli tekijäni sanomana yksi hänen vaikeimmista töistä. Paljon pieniä täydellisen pyöreitä palloja ja superkapea neula ja juuri oikeat välit pallojen välillä - vaikka siirtokuva olikin niin silti.

    Ja nyt kuuumottaa niiiin ottaa taas uusi kuva. Oot nähny kuvani, eli jotain samalla graafisella linjalla menevää ja itselle merkityksellistä. Mitkään kuvakuvat eivät ole minun tyylisiäni juttuja yhtään :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas kommentti täynnä kirjoitusvirheitä ja puuttuvia sanoja, huuh ei pitäisi katsoa telkkua samalla...

      Se piti vielä lisätä, että itse yllätyin paljon miltä tatskaaminen tuntui. Odotin sen olevan tökkivämpää vaikka kyllähän sen järki kertoi että ei sillä nopeusvauhdilla se töktöktökkiminen voi tuntua :D. Minulla oli myös fiilis, että kääks mitä jos joku outo refleksi saa minut vetämään käteni "pois" ja sitten tulee pitkä musta viiva käsivarteen hienon kuvan sijaan x). Mutta eihän se semmoiselta edes tunnu että tekisi mieli vetää käsi pois, "kynä" vain menee ihoa pitkin vähän enemmän painaen.

      Poista
    2. Jos kirjain olis toisinpäin niin sehän olis mulle tuplavee :D Perjantaina ehdin jo esitellä töissä muutamalle työkaverille ja ainakaan kukaan niistä ei ihmetellyt kirjaimen suuntimaa, saas nähdä tuleeko kommentteja myöhemmin :) Mun mielestä tämä oli kuitenkin ainut looginen ja järkevä tapa laittaa juuri tämä tatuointi tähän paikkaan. Kaikki muu olisi ollut vaan outoa :D

      Sun tatskat on just hienoja, kun ne ei ole niin "itsestäänselviä". En tiedä oonko itsekään "kuvakuva"-tyyppiä, siksi varmaan kestänytkin niin kauan tämän asian toteuttaminen :)

      Poista
  3. Tupakoitsijalla varmaan menisi kauniin näköiseksi tatuointi tuosta kohdasta... (ei sillä että sinä polttaisit, en tiedä yhtään)
    Itse en ole tatuointien kannalla, mutta juuri tuollainen pieni, huomaamaton saattaisi olla ihan ok. Tatuoinneissa on vain se yksi huono puoli; ne eivät lähde helposti pois.
    Tietenkin sinulla M on varma valinta, ja täytyy minunkin myöntää, että tatuointisi on kauniin yksinkertainen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En polta, enkä ollenkaan nyt ymmärrä miten tupakointi voisi vaikuttaa tatuointiin tuossa kohdassa.

      Siksi tatuoitava kuva kannattaakin miettiä tarkkaan, ettei liikaa kaduta vuosia myöhemmin, tai sitten sijoittaa se niin, ettei sitä itse näe niin helposti eikä näinollen pääse kyllästymään :D

      Ja kiitos :)

      Poista
  4. Iho kärsii raajoissa mahdollisesti "näkyvämmin", sillä ääreisverenkierto on heikentynyt tupakoitsijoilla, jolloin ihon solukko kärsii hapen ja ravinteiden puutteesta. Myös tupakan savun sisältämät toksiinit ja karsinogeenit, jotka pääsevät helpommin kasvojen ja käsien läheisyyteen, voivat vaikuttaa ihon kuntoon ja siten tatuoinnin laatuun. Nämä kaksi ovat silti vain arvauksia jotka tulivat mieleen ja tupakan poltolla saattaa olla paljon muitakin haitallisia vaikutuksia ihmiskehoon, jotka vain eivät nyt muistu mieleen.

    Terveisin: Melkein M.D.

    By the way, jos joudut todistajansuojelu-ohjelmaan, saatat joutua vaihtamaan nimeä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ääreisverenkierto oli Miehenkin vastaus tähän mun ihmettelyyn, muuta ei tullut meillekään mieleen :)

      Melko epätodennäköistä :D

      Poista
  5. Ämmä ranteessa oli söpö, eikä mulla tullut mieleenkään, että se olisi jotenkin hassusti päin :) Ite sitä kuitenkin eniten tuijottelee!

    Ja joo, voin kertoa että vajaat neljä tuntia putkeen neulan alla oli lopuksi pelkkää itkua, kun mahaan (ja osittain kylkeen) hakattiin kuvaa.. :D Samalla tuli todettua oma nössöys; kylkiini ei mitään muuta tule. Ihan karsea tunne, kun tärinä resonoi koko rintakehässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en kans kylkeen laittais. Pelkästään se, että joku vähän edes yllättäen tökkää mua kylkeen, niin hyppään kuuhun :D Eli ei.

      Poista
  6. Tuosta se lähtee! :D Nätti tatska ja aivan sun tyylinen :)

    Mulla on kolme kuvaa (alaselässä, nilkassa ja oikeassa käsivarressa), yhdenkään tekeminen ei ole mun mielestä sattunut. Lisää tatskoja otan jatkossa taatusti, mulla on jo ideoita valmiina vaikka kuinka paljon :)

    Tossa pari ideaa sulle seuraaviin tatskoihin:

    http://fc05.deviantart.net/fs70/f/2010/162/5/2/528050aac1f15c6d8ce1a4bcb0d9957b.jpg

    http://2.bp.blogspot.com/-PPWyHuARPNs/TzKBOF1SSlI/AAAAAAAAAFA/GFtzHCGuoME/s1600/akatsuki-tattoo-dog1.jpg

    http://rlv.zcache.com/chihuahua_tattoo_heart_card-p137258041164886137envwi_400.jpg

    ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis toi eka ois niiiiiin Maria! Ihqqq!2<3

      Poista
    2. Jotain koira-aiheista seuraava saattaa ollakin, mutta ei välttämättä ihan tuollaisia kuitenkaan :D Olis kyl hyvä läppä :D

      Poista
  7. Valitsit hyvä kohdan! Mulla on puolihiha(ranteesta kyynerpäähän) oikeessakädessä ja tuo kohta on juuri se kivuttomin kohta ranteesta :D

    Todella sievä ja sopii sulle loistavasti. Ja ihanaa, että se on noin selkeällä fontilla! Inhaon tatuointeja jotka on kirjoitettu sellaisella fontilla, että siitä ei saa edes selvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No osasinpas valita kohdan hyvin :D Ei se kyllä juurikaan tuntunut, vähän yllätyin.

      Kiitos :) Mä kans ihmettelen, kun laitetaan tekstitatuointeja, joista ei saa selvää mitä niissä lukee. Muutenkaan koukeroiset fontit ei mua miellytä, joten en halunnut tästäkään sellaista. Mitä selkeämpi, sen parempi.

      Poista
  8. toi on ihanan simppeli!

    VastaaPoista
  9. Oikein söpön näköinen kuva, joka varmasti käy kantajalleen! =) Itse aikoinaan aloitin suoraan kämmenen kokoisella kuvalla, koska haluan, että tatuointini ovat isoja ja selkeitä. Loppuen lopuksi taideteokset ovat kasvaneet kokoa ihollani ja viiden vuoden tuloksena koko yläselkäni ja sääreni ovat tatuoitu. Täytyy sanoa, että pitkiä aikoja on tullut penkissä istuttua, varsinkin tuon selän osalta, ja kyllä se käy melkein työstä :D Onneksi välissä ollaan tatuoijani kanssa pidettyä taukoa, että molemmat saa vähän keräiltyä itseään ja syötyä :) Varo vaan, tatuointeihin jää tosiaan koukkuun!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en oikein ehkä näkisi itseäni noin tatuoituna, vaikka tietyllä tavalla tyyliä ihailenkin, se ei vain ole mua varten :) Sitäpaitsi en varmaan pystyisi kestämään sitä nakutusta niin kauaa :D

      Poista
  10. Kaikessa tossa yksinkertaisuudessaan toi on kyllä todella juuri sulle sopiva, ei mikään koukero-sateenkaariväri-kuva vaan sulle toi juurikin sopii! Tosi hieno ja alkoi kyllä mieli tekemään jotain just tosi pientä kuvaa... Sitten jos menet naimisiin lisäät tohon perään + ja miehesi etunimen kirjain ja jos tulee vielä lapsikin niin = ja lapsen nimen kirjain! Toi ämmä on sopivasti tossa sivussa että siihen mahtuu se loppu laskutoimitus vielä! ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En kai ole mitenkään skeptinen parisuhdeasioissa, mutta itselläni tulee aina kaikista "kumppanin nimi"-tatskoista mieleen vain ajatus tulevasta (joo nimenomaa tulevasta :D) erosta :D. Sama kun nää ketkä naimisiin/kihloihin mennessä tatskaavat sen sormuksen eivätkä ota ite sormuksia ollenkaan...apua!

      En sano että siinä olisi mitään väärää tai huonoa (ei kai nyt kenenkään tautointia voi kukaan selväjärkinen kritisoida, nehän on täysin omia valintoja jonka ihminen on tehnyt) mutta itse en kyllä hirviäisi koskaan sellaista tautoida.

      Poista
    2. Ajatuksena hauska, mutta en ikinä laittaisi parisuhteen toisen osapuolen nimeä tai nimikirjainta ihooni, koska you never know. Jos lapsi tulisi niin siihen liittyvän voisi joskus laittaakin, mutta en laittais parisuhteeseen liittyviä tatuointeja :) Ehkä mä vaan oon skeptinen, että mitäs jos se loppuukin se suhde, sitten on leima ihossa. Kukakohan sitä just kertoi, että oli nähnyt jossain valokuvan tatuoinnista, jossa oli käsivarressa lista naisten nimiä ja ylempänä listalla olevat oli vedetty viivalla yli :DDD Parisuhdehistoriaa vuosien varrelta :D

      Poista
    3. Ahhahhaa tuossa "nimilistassa" pitää kyllä olla jo aika paljon huumoria kantajalla :D

      Poista